Julkaistu Etelä-Suomen Sanomissa 12.9.2020
Koronan uutisointi keskittyy kotimaan sinänsä tärkeään toisen aallon estämiseen, mutta maailmanlaajuinen todellisuus jää hämäräksi. Edellinen kolumnini täällä julkaistiin 7.6. Silloin Suomen ensimmäinen aalto oli hiipumassa ja maailmassa tartuntoja oli 6,8 miljoonaa. Tänään 12.9. tartuntoja maailmassa on noin 28,5 miljoonaa.
Pandemian vaikutukset Suomen talouteen eivät rajoitu kevään sulkutoimien vaikutuksiin kotimarkkinoiden kulutukseen ja yrityksiin. Nyt syksyn alettua tuutista tulvii huonoja uutisia päivittäin. Suomen vienti sakkaa joka suuntaan, mutta erityisesti EU:n ulkopuolelle, missä pandemiakin jyllää. Lomautukset muuttuvat irtisanomisiksi. PK -yritykset ovat lähes finanssikriisin aikojen tunnelmissa. Palvelu- ja matkailualat odottavat romahdusta ulkomaisten matkailijoiden puuttuessa. Elämisen kustannukset kasvavat, eikä suomalaisilla ole varaa Suomi-vauvoihin. Väestö kasvaa maahanmuuttajilla, jotka eivät työllisty. Kansainvälisiä osaajia Suomi ei houkuttele.
Valtio ja kunnat uppoavat yhdessä
Koronakriisi osui hetkeen, jolloin Suomen talous oli jo painumassa taantumaan ja kuntatalous valmiiksi vapaassa pudotuksessa. Kuntien pitäisi lähivuosina nostaa verojaan jopa viidellä prosenttiyksiköllä, jotta ne selviäisivät tehtävistään. Kuntien hädästä kertoo myös se, että 145 kuntaa haki harkinnanvaraista valtionosuuden korotusta yhteensä 340 miljoonalla eurolla. Jaossa on 60 miljoonaa. Pelkästään Lahti ja Hämeenlinna hakivat yhteensä 12 miljoonaa.
Kriisin jatkuminen ja paheneminen maailmalla saa velkarahalla rakennetun Suomen julkisen talouden korttitalot huojumaan. Kyse ei ole enää valtion ja kuntien välisestä taakanjaosta, koska vajeet repeävät hallitsemattomasti kummallakin. Julkinen talous on yksinkertaisesti paisunut liian suureksi yritysten ja palkansaajien maksettavaksi. Tehottomat rakenteet lisäävät menoja ja veronkorotuspaineita sekä heikentävät ostovoimaa. Tämä taas estää tehokkaasti työpaikkojen syntymisen ja talouden elpymisen. Lisävelalla ei kasvua enää saa aikaiseksi.
Julkinen talous perattava pohjia myöden
Olemme tulleet pisteeseen, jossa julkisen sektorin tehtävät ja koko on mietittävä perusteitaan myöden uudestaan. Kuntien vastuita ei tule lisätä eurollakaan. Esimerkiksi oppivelvollisuuden pidentämisen valmistelu on keskeytettävä heti. Suomi ei kestä minkäänlaisia uusia hallintotasoja esim. SOTE-uudistuksen yhteydessä. Kustannuskehitystä on päinvastoin alennettava merkittävästi siirtämällä painopiste erikoissairaanhoidosta perusterveydenhuoltoon.
Suomalaisten asema turvataan vain työtä tekemällä, ei työaikoja lyhentämällä. Voimme paremmin korvaamalla tuontia kotimaisilla tuotteilla ja toimitusvarmalla energialla. Samalla huoltovarmuutemme paranee. Selviämme vain, jos tuotteemme, olivat ne sitten metallia, puuta, bittejä tai palveluja, käyvät maailmalla kaupaksi. Kauppa ei käy, jos verotaakka syö yritysten kilpailukyvyn ja palkansaajien ostovoiman.
Muiden maiden rahoittamiseen ei ole varaa eikä velvollisuutta
Suomen on keskityttävä oman taloutensa kohentamiseen ja kansalaisistaan huolehtimiseen. Meidän tulee kaataa EU:n ja hallituksen ajama 750 velkamiljardin elvytyspaketti. Jos näin ei tehdä, joudumme hallitsemattoman velka- ja verounionin tielle. Suomen ei pidä aloittaa sellaista, mitä se ei voi lopettaa, ja mihin sillä ei yksinkertaisesti ole varaa.
