Julkaistu Itä-Hämeen kolumnina 13.10.2020

ä

Koronan odotettu toinen aalto on täällä. Päiväkohtaiset tartuntatapaukset ovat ylittäneet Suomessa kevään huippulukemat, mutta tilanne on kuitenkin toistaiseksi hyvin erinäköinen. Terveydenhoitojärjestelmämme on huomattavasti paremmin varautunut. Tartunnan saaneet ovat nuorempia, normaalikuntoisia henkilöitä. Sairaalahoidossa oli 11.10. vain 37 henkilöä, joista viisi tehohoidossa. Uusia kuolemia raportoitiin kuukaudessa yhdeksän.

Euroopan lääkevirasto EMA on aloittanut kahden ensimmäisen koronavirusrokotteen nopeutetun myyntilupakäsittelyn. Arviointi on poikkeuksellisesti aloitettu, vaikka rokotteen hyödyistä on vain alustavia tuloksia. Ihmisillä tehtyjä varmentavia turvallisuus- ja tehotuloksia ei vielä ole. On mahdollista, että kaikki sujuu hyvin ja rokotetta saadaan rajoitetusti ensi vuoden alussa. Tällainen kiire ei kuitenkaan ole omiaan helpottamaan rokotteisiin kohdistuvia epäilyjä. Rokotteiden kanssa ei pidä ottaa minkäänlaisia riskejä.

Suomen talous sen sijaan on paljon viime kevättä huonommassa kunnossa. Se ei kestä samalla tavalla rajoitustoimia, vaikka täyssulkuja ei enää asetettaisikaan. Maailmalla uudelleen kiihtyvä pandemia vaikuttaa talouteemme viennin kautta viiveellä, mutta sitäkin kovemmalla kädellä. Suomi on pärjännyt tähän asti vanhan tilauskannan turvin, mutta uudet vientitilaukset ovat laskeneet yhtäjaksoisesti koko tämän vuoden. Elokuussa laskua oli 17,3 % vuoden takaiseen. Paperi- ja kartonkituotannossa tilausten lasku oli jopa 24 %.

Suomen viennin romahduksella tulee olemaan suuret ja pitkäkestoiset vaikutukset työllisyyteen. Marinin hallituksen osin epäoikeudenmukaisesti kohdistuvat rajoitustoimet uhkaavat kymmeniä tuhansia tapahtuma-, matkailu-, majoitus- ja ravintola-alan ja niiden liitännäispalvelujen työpaikkoja. Tässä valossa maamme hallituksen toimet työllisyyden kasvattamiseksi ovat huono vitsi. Ne paisuttavat julkista sektoria, mutta eivät synnytä yksityiselle sektorille uusia työpaikkoja vaan päinvastoin. Tempputyöllistäminen, työttömien kierrättäminen vuosikausia erilaisilla höpökursseilla, tilastokikkailu, oppivelvollisuusiän pidentäminen tai vanhempainvapaisiin puuttuminen eivät ratkaise työllisyysongelmia, mutta tulevat hirvittävän kalliiksi.

Edelleen valionvarainministeri Vanhasen (kesk) puheet siitä, että elvyttämällä Etelä-Eurooppaa suomalaisilla miljardeilla pelastettaisiin Suomen vienti, ovat puhdasta satua. Valtion ensi vuoden talousarvioesitys onkin kuin Tuhannen ja yhden yön satukirja. Se olettaa, ettei koronan toista aaltoa tule, vaikka se on jo täällä. Kasvavan työttömyyden oloissa hallitus kuvittelee, että ensi vuonna maksettaisiin enemmän verotettavia palkkatuloja, kuin vuonna 2019! Ja kaikkivoivana lampun henkenä häärii valtiokonttori, joka taikoo maailmanmarkkinoilta kaikkeen kivaan tarvittavat miljardit velaksi. Velkaahan punavihreässä maailmassa saa ikuisesti ja rajattomasti.

Jokainen omaa talouttaan vastuullisesti hoitava ymmärtää, että jos tulot eivät riitä menoihin, eikä tuloja pysty kasvattamaan, menoista on karsittava kaikki epäoleellinen. Koko Suomessa on keskityttävä hoitamaan vain välttämättömät menot, jotta yhteiskunta pyörii ja heikoimmista pystytään huolehtimaan.

Suomella ei ole varaa siihen, että punavihreä hallitus istuu koko vaalikauden tuhlailemassa veronmaksajien rahoja. Kuntavaalit eivät olekaan koskaan olleet niin tärkeät kuin nyt. Keskustan häviö kuntavaaleissa ajaa sen pois myös maan hallituksesta. Suomi ja kunnat tarvitsevat Suomen etua ajavaa perusjärkeä ja selkärankaa toimintaansa. Perussuomalaisia kannattava lukijani: lähde sinäkin kuntavaaliehdokkaaksemme.