Julkaistu 30.3.2021 klo 10.57

HÄMEENLINNAN TALOUDEN ISO KUVA ENNALLAAN – ASIAT PISTETTÄVÄ LOPULTAKIN TÄRKEYSJÄRJESTYKSEEN JA SUJUVA ARKI YKKÖSEKSI

Ylimääräisellä koronatuella¬ tauko kuntien syöksykierteeseen Kuntien vuosi 2019 oli katastrofaalisen huono, ja vuodesta 2020 uhkasi tulla ainakin yhtä huono. Valtion kuntiin pumppaama ylimääräinen koronaraha pelasti valtaosan kunnista alijäämältä. Kuntien v. 2020 tulos parani talousarvioihin nähden yli 1,6 miljardilla eurolla.

Valtion ylimääräinen raha kuittasi juuri ja juuri Hämeenlinnan alijäämät, pelasti kaupungin kriisikuntatarkastelulta ja antoi kaupungille lisäaikaa korjata itse talouttaan. Puhtaasti lahjaksi saatu lisäaika tulee käyttää viisaasti. Siinä uudella valtuustolla on valtava vastuu, ja onnistuminen edellyttää vihdoinkin uutta otetta talouteen. Hämeenlinnan talouden iso kuva on entisellään.

Kun tilinpäätöksestä kuoritaan koronakerma pois, talouden iso kuva on valitettavasti yhä lohduton kuin ennenkin. Koronan vaikutuksista puhdistettu tilinpäätös olisi 5,2 M€ alijäämäinen, eli 19,1 M€ nyt julkaistua huonompi. Omin voimin aikaan saatu vuosikate on vain n. 14 M€ eli 206 €/asukas. Todellinen vuosikate ei riitä edes poistoihin. Velka kasvoi yli 30 M€. Omavaraisuus ja velkaantuneisuus heikkenivät. Kaupungin perustoiminnan suorituskykyä voi arvioita myös sitä kautta, että omaisuuden myynnillä, onnenkantamoisilla ja tasekikkailuilla on tulosta paikattu päättyvällä ja edellisellä valtuustokaudella ainakin 49 miljoonalla eurolla. Tavastian kiinteistöjen yhtiöittämisen jälkeen tämä tie on kuljettu loppuun. Lisäksi sähkölaitosrahojen tuottoja on käytetty investointeihin 48,5 M€.

Väestönkasvu ei nykyisellä menotasolla pelasta N. 68.000 asukkaan Hämeenlinnan väkiluvun kasvu esim. 250 asukkaalla vaikuttaa valtion kuntaverojen tilitysjärjestelmään n. 1 M€ lisäävästi. Mikäli nämä uudet asukkaat eivät sitten maksakaan keskimääräistä määrää kuntaveroa, tilitysjärjestelmä kyllä leikkaa puuttuvat verotulot kunnan tilityksistä myöhemmin. Hämeenlinnan asukasluvun nettokasvu on koostunut lähes pelkästään maahanmuutosta. Maahanmuuttajien taloudellinen huoltosuhde on ollut monin verroin kantaväestöä heikompi. Maahanmuutosta ei ole tulossa lisää veroja. Hämeenlinnan keskimääräinen vuosikate on pysynyt 200 €/asukas tienoilla. Se tarkoittaa, että 250 lisäasukasta tuottaa vain 250 x 200 € eli 50.000 € lisää vuosikatetta. Sillä ei taloutta pelasteta. Tämä on keskeinen syy sille, miksi Hämeenlinna velkaantuu. Menot per asukas pysyvät liian korkealla tasolla, jolloin investoinnit väestönkasvuun eivät koskaan maksa edes itseään, saati alkaisivat tuottaa.

Mikä neuvoksi?

Toimintatuottoja on vaikea kasvattaa, koska ne osuvat pahiten vähävaraisimpiin. Veronkorotukset tappavat kaiken toivon kasvusta kuntien välisessä kilpailussa. Yhteiskunnan yleinen kehitys asettaa kovat rajat odotuksille tulojen kasvusta. Ainoa toimiva keino korjata talous on sopeuttaa menot tuloihin. Kyse ei ole peruspalveluiden leikkauksista, vaan päinvastoin niiden rahoituksen turvaamisesta. Tapaa, jolla kaupunki käyttää rahaa ja tuottaa palveluita, tulee muuttaa radikaalisti. Palvelut ja toiminnot on laitettava tärkeyden ja hyödyn mukaan tärkeysjärjestykseen. Kaupunkiorganisaatio tekee valtavasti töitä ja hankkii palveluita, jotka eivät palvele kuntalaisten hyvinvointia. Niistä menoista pitää yksinkertaisesti luopua. Peruspalveluiden johtamista tulee kehittää niin, että kallista ylempää ja keskijohtoa voidaan vähentää ja tekeviä käsiä lisätä. Ostopalvelut ovat jo 49 % menoista. Ne on perattava. Konsernirakennetta tulee karsia paljon aikaisempaa kovemmalla kädellä.

Kaupunki ei kasva tapahtumien vuoksi, vaan edullisen, turvallisen ja sujuvan arjen ansiosta. Rahat riittävät sellaiseen arkeen, jos niin päätetään. 68.000 tyytyväistä asukasta vetää sitten kyllä muuttajia puoleensa, ja kaupunki voi kasvaa kannattavasti, kun menot per asukas ovat hallinnassa.

Lisätietoja: Lulu Ranne, kaupunginhallituksen jäsen (PS) p.040-586 4644