Julkaistu Hämeen Sanomissa 17.8.2019.

Kesälomakausi on nyt lopuillaan ja päättäjille alkavat totuuden hetket niin Hämeenlinnan, Kanta-Hämeen kuin valtakunnankin tasolla.

Hämeenlinnan vanhojen kerrostaloasuntojen hinnat syöksyvät, laskua 7,6 % vuosina 2015-2018. Keskusta-alueen keskihinnat ovat laskeneet huimat 14,1 % vuosina 2010 – 2018. Edes tuettuihin ARA-vuokra-asuntoihin ei tahdo löytyä asukkaita – yli 2 kk tyhjänä olleita asuntoja oli keväällä 130 kappaletta. Lapset ja lapsiperheet voivat huonosti ja lastensuojelu on kriisissä. Hämeenlinnan tämän vuoden tulosennuste oli ennen lomia 10,5 milj.€ pakkasella. Sen jälkeen verotulot ovat jääneet 2,7 milj.€ lisää vuoden 2018 vastaavasta ajasta jälkeen. Muissakin kunnissa kärvistellään, eikä helpotusta ole näkyvissä.

Sairaanhoitopiiristäkin on tulossa Kanta-Hämeen kunnille ikävä yllätys. Tämän vuoden tulosennuste on 2,5 miljoonaa pakkasella ulkopuolisten sairaaloiden käytön yhä kasvaessa. Ahveniston vanhasta sairaalakiinteistöstä jouduttaneen tekemään tulevina vuosina merkittäviä lisäpoistoja, jotka painavat jäsenkuntien taloutta raskaasti alas. Kunnissa ei ole tällä hetkellä käsitystä siitä, kuinka paljon uusi Assi-sairaala tulee lopulta niiden talouksiin vaikuttamaan. Ahvenisto ehtii kuitenkin pistämään kuntien taloudet kyykkyyn ennen Assin valmistumista. Talousvaikutukset tulevat olemaan sitä luokkaa, että moni kunta joutuu jatkossa nostamaan veroprosenttiaan lähes vuosittain.  

Hallitusohjelman perusteella kuntien kannattaa olla huolissaan myös pääradan ja muiden väylien investointirahoituksesta. Kunnat saattavat joutua kantamaan miljardihankkeiden viimekätisen rahoitusriskin julkisomisteisten hankeyhtiöiden ja Kuntien takauskeskuksen kautta. Nykyinen hallitushan ei yksityistä rahaa halua, eikä budjettirahaa ole.

Euroopan keskuspankki on yrittänyt pitää kasvua yllä syytämällä markkinoille pelkästään vuoden 2014 jälkeen yli 2.400 miljardia euroa. Siitä huolimatta esim. Saksan talous on painumassa taantumaan. Hallitus käy vastahyökkäykseen aseinaan 2,3 miljardia alijäämäinen budjetti, omaisuuden myynti ja Hetemäen turbonappi, joilla työllisyys sekä investoinnit räjähtävät kasvuun. -Tai sitten ei.

Kaikki nämä ikävät asiat on jonkun sanottava ääneen. Kyse on todellisuudesta, johon kuntien ja maan hallituksenkin tulisi toimintansa perustaa. Poliittiset päätökset perustuvat kuitenkin valitettavan usein vääriin kuvitelmiin, riittämättömään tietoon tai niitä ei vain haluta tehdä.

Kunnissakin olisi pakko siirtyä todelliseen tulosvastuuseen ja keskittyä kuntalaisten perusasioihin – kaikki eivät voi kasvaa, eikä veroja voi kiristää loputtomiin. 

Syrjäytymisvaarassa olevat nuoret eivät tarvitse oppivelvollisuuden pidennystä, vaan psykososiaalisia palveluja. Lisäpanostusta pitää kohdistaa esi- ja perusopetukseen sekä perheiden tukemiseen arjessa. Vain näin lapset ja nuoret saavat riittävät eväät toiselle asteelle mennessä.

Työpaikat eivät jää syntymättä investointien puutteen takia, eivätkä investoinnit jää tekemättä yrittäjien kykenemättömyyden vuoksi, vaan vaisujen kysyntänäkymien vuoksi. Yksityissektori on niin velkainen ja korkean verokiilan riuduttama, ettei kysyntää ole riittävästi, jotta investointeja uskallettaisiin tehdä. Verokiila pienenee vain pienentämällä julkista sektoria. Säästöpotentiaalia julkiselta puolelta onneksi löytyy useilta toimialoilta. Kaikkien eläköityvien tilalle ei myöskään tarvita uusia työntekijöitä.

Lisäksi yritysten tukijärjestelmää tulee uudistaa radikaalisti ja epäterve tukeminen lopettaa. Tuet on suunnattava suuryritysten sijaan sellaiseen uutta luovaan ja suuret kasvu- ja työllistämismahdollisuudet omaavaan toimintaan, jota ei ilman tukea tapahtuisi.

Vaaran vuosista selvitään kun tosiasiat tunnustetaan ja otetaan yhdessä härkää sarvista. Meillä on Suomi ja Häme puolustettavana eikä aikaa ole hukattavana.