Eipä voi taas kuin ihmetellä Hanna Antila-Anderssonin tuoreimpia ”mutkat suoriksi, Perussuomalaiset on luupäitä”-kommentteja.

HäSa julkaisi valtuustoryhmien puheenjohtajien haastattelut 7.1. Tässä alla Perussuomalaisten vastaukset ja linjaukset yksi yhteen ilman HäSan tulkintaa. ELI, jos menot saadaan kuriin ja keskitytään oleelliseen, niin Hämeenlinna pärjää varsin hyvin. Myös välttämättömät investoinnit saadaan rahoitettua suht kivuttomasti. Kannattaa lukea.

1 Nimeä kaksi mielestäsi tärkeintä keinoa, joilla Hämeenlinnan asukasluku ja verotulot saadaan pysyvästi kasvuun.

Tärkein keino on nostaa ykköseksi kaupungin nykyiset asukkaat ja yritykset. On keskityttävä huolehtimaan heidän arjestaan ja toimintamahdollisuuksistaan.
Tyytyväinen pienyrittäjä ja asukas vie hyvää viestiä eteenpäin. Tänne kannattaa tulla ja täällä kannattaa pysyä. Tällainen todellisiin kokemuksiin perustuva ”markkinointi” mahdollistaisi kaupungin talouden tasapainottamista ja tervettä kasvua. Hämeenlinna on keskikokoisena kaupunkina oikein sopiva eikä suurta kasvua tule edes tavoitella.

Naapurikuntien kanssa on tehtävä todellista ja tuloksellista elinvoimayhteistyötä. Elinkeino- ja vetovoimapolitiikassa on lopetettava päälle liimattu markkinointi sekä turhanpäiväisiin hankkeisiin sijoittaminen. Yrityksiä on kohdeltava tasapuolisesti ja esim yritysten ja asukkaiden rakennuslupaprosessien on oltava sujuvampia kuin muualla.
Peruspalvelujen osalta on tehtävä erityisesti töitä sen eteen, että meillä olisi Suomen turvallisimmat ja terveellisimmät perustasoiset koulut ja päiväkodit. Siinä olisi vetovoimatekijä kerrakseen!

2 Paljon on käyty keskustelua korjausvelan ja tulevien investointien rahoittamisesta. Voiko mielestäsi Hämeenlinna-rahastoa käyttää tässä yhteydessä?

Kun investoinneissa keskitytään välttämättömiin investointeihin ja korjausvelan vähentämiseen ei velkamäärä kasva yli kaupungin taloudellisen kantokyvyn eikä Hämeenlinna-rahastoa tarvita. Rahaston käyttö on aina kikkailua, joka helpottaa vain hetken eikä siis poista talouden keskeisiä ongelmia.

Nykyinen pilvilinnojen rakentelu on lopetettava. Valtuuston enemmistön on unohdettava epärealistiset ”elinvoimainvestoinnit”, joilla ei lähtökohtaisesti ole mitään mahdollisuuksia onnistua ja olla kaupunkilaisten kannalta viisaita. Kaupungin ei tule ostella ”elinvoimatontteja” ellei ole täysin varmaa, että maanhankinta on taloudellisesti järkevää ja kannattavaa. Kaupungin ei myöskään tule pistää aikaa ja esim. suunnittelurahaa kohteisiin, joilla ei ole mitään edellytyksiä toteutua. Tuorein esimerkki on Harvialantien sairaala.

3 Hämeenlinnalaisilla on kaupungin velkaa vuoden 2018 lopulla arviolta 3725 euroa/asukas. Se on 350 enemmän kuin 2017 ja todennäköisesti yli maan keskiarvon. Voiko näin jatkua, kun lainaraha on halpaa?

Velkamäärä ei tietenkään voi kasvaa nykyisellä vauhdilla. Pian tulee noutaja. Nykyistä velkamäärää kriittisempi asia on kuitenkin tällä hetkellä kaupungin alijäämä, joka tulee kattaa muutaman vuoden aikana. Siihen pystytään vain kun investointeja järkeistetään (keskitytään välttämättömiin) ja hankintaosaamista lisätään voimakkaasti, ulkoisia ostoja leikataan reippaasti, omia palveluja kehitetään nykyistä paremmin ja kaupungin yhtiöt asetetaan todelliseen tulosvastuuseen ja niitä myös karsitaan kovalla kädellä. 

Kaiken päätöksenteon johtotähtenä on oltava nykyisten yritysten ja asukkaiden hyvä.