Mielipidekirjoitus julkaistu Etelä-Suomen Sanomissa 29.1.2015

Professori Olli Mäenpää kantaa aiheellisesti huolta kuntien omistamien yhtiöiden rahankäytöstä ja sulkeutuneisuudesta (Helsingin Sanomat 12.1). Täysin päinvastaisen ja suorastaan ruusuisen kuvan tilanteesta antoi Maarit Aarni-Sirviö (HS 21.2). Esimerkkejä avoimuutta ja demokratiaa vähentävistä kunnallisista yhtiöistä löytyy valitettavasti maamme joka kolkasta. Ne ovat usein sulkeutuneita kuin simpukat.

Veronmaksajilla tulee olla oikeus valvoa kaikkea julkisen rahan käyttöä. Läpinäkyvyys vahvistaa demokratiaa, parantaa päätöksenteon laatua ja kohentaa myös taloutta. Julkisuuslakia ei kuitenkaan sovelleta kuntien omistamiin yhtiöihin. Ne voivat ja myös salaavat veronmaksajilta osakeyhtiölakiin vedoten lähes mitä tahansa tietoa. Piiloon on viety mm yhtiöiden hankintoja ja niiden perusteluja, keskeisten henkilöiden rekrytointeja, hankkeiden valmistelua, tärkeitä asiakirjoja sekä mahdollisia väärinkäytöksiä. Veronmaksajat eivät pääse kunnolla seuraamaan millä perusteella, mihin ja miten yhteisiä rahoja yhtiöissä käytetään.

Tilinpäätöstiedotkaan eivät paranna avoimuutta. Niiden informaatioarvoa heikentää mm se, ettei kaikkia niiden arviointiin ja ymmärtämiseen tarvittavia taustatietoja julkisteta. Tiedonpuutteen vuoksi on myös vaikea arvioida, käytetäänkö esim yhtiöille myönnettyjä erillisiä hankerahoja nimenomaan ko hankkeisiin vai perustoimintaan.

Kunnallisilla yhtiöllä ei myöskään käytännössä ole todellista tulosvastuuta. Huonolaatuista toimintaa voidaan jatkaa pitkään ja paikata mm omistajan lisärahoituksilla. Ammattitaidoton ja vaikuttamaton toiminta voidaan myös salata osakeyhtiölain turvin.

Koska kunnallisia yhtiöitä tulee olemaan myös jatkossa, on niiden toimintatapoja uudistettava radikaalisti avoimuuden, vaikuttavuuden ja tuottavuuden osalta. Yhtiöiden avoimuus paranisi kertaheitolla, mikäli myös ne otettaisiin julkisuuslain piiriin. Meillä ei ole varaa kunnallisiin rahareikiin.