Italian viranomaiset ottivat viime syksynä haltuunsa erään mafiayhteyksistä epäillyn ympäristöystävällisen liikemiehen omaisuutta. Omaisuuteen kuului mm aurinko- ja tuulivoimalayhtiöitä sekä maata. Mafiosot osoittivat olevansa ajan hermolla ja käyttävänsä megatrendien mukaista, uusiutuvaa energiaa rahanpesukoneena.

Hämeenlinnaan tunkeva giganttinen autotalo ei sen sijaan ole megatrendien mukainen. Siitä ei myöskään olisi trendikkääksi rahanpesukoneeksi, vaikka autotalopömpelistä yritetäänkin rakentaa mahdollisimman energiaomavarainen. Lopputulos kun vaikuttaa näin etukäteen varsin epäekologiselta kokonaisuudelta, johon edes lähiautokauppoja ei kuulemma ole huolittu mukaan. Huhu kuitenkin kertoo, että suuret salaperäiset rahoittajat paljastetaan pian.

Törmäsin kerran työelämäni alkutaipaleella maa-alueeseen, joka ajautui mafiaepäilyjen vuoksi vauhdilla hämäläisten poliisien huomaan. Säteilevässä kohteessa vilisi ongelmajätetynnyreitä outoine etiketteineen sekä poltettuja rekkoja ja henkilöautoja. Rouva Viranomainen lähetettiinkin pikaisesti turvaan eikä häntä enää päästetty kohteen läheisyyteen. Rouva ei kuitenkaan ottanut tapauksesta opikseen.

Yksi elämäni mafiamaisimmista tapauksista sattui eduskuntavaalikampanjani aikana, kun eräs vanhempi rouva esitti suurta moraalinvartijaa ja siveydensipulia. Hän kielsi taloyhtiön puheenjohtajan ominaisuudessa jyrkästi vaalimainonnan talon mainosikkunoissa. Viaton Kokoomuksen vaalimainos oli hänen mielestään perin kyseenalainen ja hyvin paheksuttava. Talon toisessa päässä pitkään toiminut pornoluola ei kuitenkaan tuottanut rouvalle jostain syystä lainkaan päänvaivaa.

Kaksinaismoralismi kukoistaa siis muuallakin kuin mafiapiireissä. Kulisseja ja pesuloita rakennellaan ja kunnostellaan ahkerasti ympäriinsä. Tyypillisiä kulisseja ovat mm ”onnellinen perhe”, ”pullantuoksuinen äiti”, ”kannattava investointi” ja ”innovatiivinen hanke”. Kulisseja en ole ammattitaustastani huolimatta lähtenyt rakentelemaan, mutta pesuloiden maaperäkunnostuksiin olen joutunut sekaantumaan useammankin kerran.

Minulle ei ole vieläkään tullut tyrkylle yhtään epäilyttävää kummisetää taikka –tätiä, vaikka ilmoitin ennen eduskuntavaaleja olevani sellaista vailla. En ole saanut epämääräisiä kutsuja salaisiin tapaamisiin, häirikkösoittoja taikka löytänyt raatoa sängystäni. Eräässä toisessa maakunnassa pidetyn miesporukan tietovisassa sain kuitenkin mafiamaisen tittelin: Hämeenlinnan kaupunginjohtaja onkin erään herran tiedon mukaan Lulu Riikonen.

Pesuklaanin päällikkö Donna Lulu käy jatkossakin ensisijaisesti neljän erikokoisen naisen pyykkien, vanhan Volvon kylkien sekä puhtaasti epäilyttäviä kohteiden kimppuun. Lisäksi Donnaa kiinnostavat erityisesti haastavat tapaukset, joita Donit eivät hevillä halua pyykättäväksi.

Julkaistu Hämeenlinnan Viikkouutisissa 13.5.2011