Pienenevät ikäluokat voivat johtaa lähivuosina suomalaisten palkansaajien eläkemaksujen korottamiseen. Eläketurvakeskuksen arvion mukaan yhden prosenttiyksikön korotuksella voitaisiin välttää isommat korotukset tulevaisuudessa.

– Vakiintuneen käytännön mukaan puolet eläkemaksujen korotuksesta menee palkansaajalle ja puolet työnantajalle. Prosenttiyksikön korotuksella eläkemaksuun palkansaajan maksu nousee siis puolella prosenttiyksiköllä, Eläketurvakeskuksen kehityspäällikkö Heikki Tikanmäki kertoo.

Korotus olisi esimerkiksi 2 000 euron kuukausitulolla 10 euroa kuussa, 4 000 euron kuukausitulolla 20 euroa kuussa, 6 000 euron kuukausitulolla 30 euroa kuussa ja 8 000 euron kuukausitulolla 40 euroa kuussa. Todellinen vaikutus palkansaajan tuloihin voisi kuitenkin olla kaksinkertainen.

– Pitkällä aikavälillä todennäköisesti työnantajan maksun korotukset näkyvät pienempinä palkankorotuksina, joten pitkällä aikavälillä voi ajatella, että työntekijä maksaa tavalla tai toisella koko maksun nousun.

Tikanmäki kertoo, että korotus pitäisi tehdä jo ”lähivuosina” tai edessä voisi olla myöhemmin 2–3 prosenttiyksikön korotukset.

– Isommat korotukset olisivat tulossa nykyisen arvion mukaan vuosisadan puolivälin paikkeilla, ellei niihin varauduta etukäteen. Keskeisenä syynä tähän ajoitukseen on, että tuolloin työikään tulevat ikäluokat ovat pieniä, Tikanmäki kertoo.

Tikanmäen mukaan prosenttiyksikön korotustarve vastaa yksityisen sektorin maksunkorotuspainetta.

– Käytännössä muiden järjestelmien maksut on kytketty erilaisin mekanismein yksityisen sektorin maksuihin. Erityisesti tuo työntekijän maksuosuus on sama myös valtiolla ja kunnilla.

Tikanmäen mukaan eläkemaksujen korotus on nykyisen lainsäädännön mukainen tapa tasapainottaa eläkkeiden rahoitus.