Kolumni julkaistu Hämeen Yrittäjäsanomissa 23.4.2021

Yritykset hyvinvoinnin vetureina

Yritykset ovat hyvinvointivaltion rahoituksen kannalta keskeisiä. Yrittäjistä kuitenkin huolehditaan huonosti. Kun 8 % palkansaajista kuuluu alimpaan tulokymmenykseen, yksinyrittäjistä osuus on 25 %. Taloudellisesti pahimmat seuraukset koronasta ovat kantaneet juuri yrittäjät.

Koronan jälkeen ei palata entiseen, vaan laskua maksetaan kauan. Yrittäjien rooli korostuu. Suomen ns. verokiila on valmiiksi suuri, ja se vain kasvaa julkisen talouden kasvavan kestävyysvajeen ja velan vuoksi. Hallituksen nykypolitiikalla luvassa onkin vain lisää veroja.

Verokiila on palkansaajan nettopalkan ja työnantajan palkkakustannusten erotus. Hämeenlinnalaisen 2.500 €/kk ansaitsevan työntekijän 20 €/kk veronkiristyksen korvaaminen palkankorotuksella vaatii lähes 50 €/kk verollisen myynnin lisäystä. Verottamalla ei tällaista lisäkysyntää synny.

Julkisen talouden kestävyysvajeen ja velkaantumisen hoitaminen veronkiristyksillä vaikuttaa erittäin kielteisesti myös työllisyyteen. Erityisesti heikosti koulutetut ja pienipalkkaiset kärsivät.

Euroopan Unionin koronaelvytyskään ei tuo helpotusta. Ratkaisu olisi Suomelle erittäin kallis ja tehoton, lisäten veronkorotuspaineita. Tutkimukset osoittavat, että valmiiksi velkainen talous hyötyy elvytyksestä vain vähän ja vain sen aikaa, kuin rahaa pumpataan talouteen. Pumpun pysähtyessä kansantuote laskee verrattuna siihen, että ei olisi elvytetty.

Julkista taloutta ja sen riskejä ei tule kasvattaa, sillä kärsijöinä ovat aina lopulta yrittäjät. He nimittäin vetävät hyvinvointipalveluilla lastattua julkisen talouden rekeä. Kuorma on tärkeä, mutta itse reki on tullut liian painavaksi. Uutisten mukaan reen kuntoa ja painoa onkin valvottu huonosti. Tarvitaan uusi kevyempi ja vahvempi reki, joka kantaa tarvittavat palvelut, mutta jota yrittäjät jaksavat vetää. Kuormaa on kevennettävä luopumalla turhista menoista. Niin yrittäjätkin tekevät tiukassa paikassa.

Hämeenlinnan seudun yrityspalveluilla petraamisen paikka

Julkinen sektori voi myös hankinnoillaan ja yrityspalveluillaan tarjota yrittäjille menestymisen eväitä. Hämeessä tässä on peiliin katsomisen paikka. Hämeenlinnan seutu oli vuonna 2015 Suomen seutukuntien yritysten toimintaympäristöä mittaavassa kuntarankingissa sijalla 2 ja vuonna 2017 sijalla 3. Vuonna 2019 Hämeenlinnan seutu romahti sijalle 12. Tänä vuonna lasku jatkui sijalle 15.

Yrittäjät tietävät, että jos he ovat omasta mielestään erinomaisia, mutta asiakkaiden mielestä eivät, huonosti käy. Vastaavasti, kuntien johdon ja yrityspalveluiden käsityksellä omasta ja yritysilmaston erinomaisuudesta ei ole merkitystä. Ratkaisevaa on miten yrittäjät asian kokevat.

Pienissä piireissä syntyy helposti verkosto ja kaikukammio, jossa kuullaan lähinnä omat keskinäiset kehut. Pelkästään Hämeenlinnan seudulla on kuitenkin yli 6.300 yritystoimipaikkaa, joista valtaosa 0-9 työntekijän yrityksiä.

Menestys riippuu näistä yrittäjistä ja yrityksistä. Ei siitä, joka ehkä tänne joskus tulee. Pidetään siis nykyisistä yrityksistä parempaa huolta.