Työsykkeen osakkeiden myynnin ja terveyspalvelujen hankinnan yhdistäminen hankintalain näkökulmasta

Hämeenlinnan kaupunginvaltuusto ottaa kantaa työterveyspalveluja tuottavan kuntayhtiö Työsykkeen osakkeiden myyntiin ja työterveyspalvelujen hankintaan kokouksessaan 10.6.2019.

Asia oli käsittelyssä kaupunginhallituksessa 20.5.2019. Kyseessä on siis julkisen palveluhankinnan ja yhtiön osakkeiden myynnin yhdistäminen ja palveluntuottajan valitseminen yhdistelmän perusteella. Tämä yhdistäminen voidaan kyseenalaistaa hankintalain tai vähintäänkin sen hengen näkökulmasta. Voiko hankintalaki olla työkalu, jolla osakkeiden myyntihinta maksimoidaan?

Esitin, että kaupunginhallitus päättäisi, että se ottaa kantaa hankintapäätökseen vasta sen jälkeen, kun hankintaprosessin hankintalain- ja sen hengen mukaisuudesta on saatu lausunto riippumattomalta asiantuntijalta.

Vastaavasta hankinnasta ei ymmärtääkseni ole olemassa ennakkotapausta eikä täysin vastaavaa hankintapakettia ole muualla tehty. Kaupungin tulisikin varmistua siitä, että päätöksessä noudatetaan hankintalakia ja toimitaan myös sen hengen mukaisesti.

Eriävä mielipide

Kaupunginhallitus 20.5.2019 § 225.

Kaupunginhallituksen päätös työterveyshuoltopalvelujen kilpailutuksesta ja TyöSyke Oyn osakekannan myynnistä.

Muutosesitys  

Kaupunginhallitus päättää, että se ottaa kantaa hankintapäätökseen vasta sen jälkeen, kun hankintaprosessin hankintalain- ja sen hengen mukaisuudesta on saatu lausunto riippumattomalta asiantuntijalta. 

Eriävän perustelut

Kaupungin tulee noudattaa myös SOTE-palvelujen hankinnoissa hankintalakia. Tämä tarkoittaa mm. sitä, että hinta-laatusuhteen arvioinnissa käytettävien vertailuperusteiden tulee liittyä hankinnan kohteeseen. Työterveyspalvelujen hankintaprosessissa on kuitenkin tehty erikoinen tulkinta hankintalaista. Työterveyspalvelujen hankintaan on koplattu yhtiön osakkeiden myynti. Laatupisteet ja osakkeiden myyntihintapisteet on laskettu yhteen ja julkinen hankintapäätös tehty tämän laskutoimituksen perusteella. Palveluhankinnan kriteereinä olivat siis laatupisteet sekä korkein hinta osakkeista. Kriteerinä ei käytetty laisinkaan ostettavien työterveyspalvelujen hintaa eli sitä hintaa, millä kaupunki olisi saanut palvelut ostettua kilpailuilta markkinoilta ilman osakekauppaa. Hankintaprosessi ei tästä näkökulmasta katsottuna ole kaupungille myöskään kokonaistaloudellisesti edullisin.

Julkisen organisaation omaisuuden myyntihinnan maksimointi palveluhankinnan yhteydessä on erittäin kyseenalaista hankintalain ja sen hengen näkökulmasta. Hankintalain edellyttämät vertailuperusteet eivät myöskään näytä toteutuvan hankintaprosessissa. Hankintaprosessin hankintalain- ja sen hengen mukaisuus tulee edellä esitettyjen perustelujen vuoksi tarkistaa ennen kuin kaupunginhallitus ottaa kantaa hankintapäätökseen.

Tämä eriävä mielipide on liitettävä pöytäkirjaan. 

Hämeenlinnassa 26.5.2019

__________________ 

Lulu Ranne

Aihe(et): Kannanotot, Päätöksenteko. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihin.
Jaa Twitterissä

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *