Julkaistu Hämeen Sanomissa 21.11.2019
Hämeenlinnan toriparkkihehkutusta tulee joka tuutista. P-torihankkeen ja sen vaikutusten todellinen arviointi kuitenkin edellyttäisi, että siitä olisi tarjolla monipuolista, oikeaa ja puolueetonta tietoa. Valitettavasti näin ei ole. Lobbarimeininki jatkui P-toritilaisuudessa 13.11 ja tuoreessa Ramboll’n raportissa ”Suomen toriparkkien nykytilaselvitys”. Konsulttiraportissa esitetään maan toriparkkeja tavalla, joka on kaukana puolueettomasta.
Raportissa esitellään kahdeksan toriparkkia. Näistä puolet eli Kuopion, Lahden, Seinäjoen ja Oulun parkit ovat julkisrahoitteisia. Joensuun, Mikkelin, Vaasan ja Kotkan toriparkit ovat nykyisin 83 – 100 %:sti yksityisen rahoittamia. Yksityisrahoitteisissa parkeissa kiinteistöyhtiöt ovat toimineet ryhdikkäästi: jos tarvitset autopaikkoja kehittääksesi kiinteistöjäsi, rakennat ja maksat ne itse. Kiinteistöyhtiöt voivat lisäksi myydä laitoksensa pysäköintikapasiteettia suurelle yleisölle.
Nämä yksityisrahoitteiset yhtiöt pärjäävät, koska omistaja on pääomittanut niitä tukeakseen varsinaista kiinteistöliiketoimintaansa, kuten vaikkapa Goodmanissa on tehty. Yksityisessä omistuksessa olevalla Kotkan toriparkilla on kuitenkin musta menneisyys. Se päätyi täysin kuralla olleena Fennia Varainhoidon ja Ilmarisen omistukseen palvellakseen näiden liikekiinteistöjen asiakaspysäköintitarpeita.
Julkisrahoitteinen Oulun Kivisydän on erityistapaus. Oulu keräsi oikeasti etukäteen 44,5 miljoonaa euroa autopaikka- ja väestösuojamaksuja, jotka se sijoitti korottomana pääomana pysäköintiyhtiöön. Hämeenlinnalla tällaisia rahoja ei ole kerättynä.
Raportista käy ilmi, että julkisomisteisissa toriparkeissa on yhteensä 3.015 autopaikkaa, joista vain 730 on velvoitepaikkoja. Hämeenlinnan P-torissa havitellaan 300 – 500 velvoitepaikkaa, joka on mahdoton tavoite, kun sitä vertaa todellisuuteen. Kummallista on myös se, että tämä huima määrä velvoitepaikkoja rahoittaisi vain 27 – 45 % hankkeesta. Talousrealismi on hukassa.
Yksikään taho ei ole tähän mennessä kyennyt esittämään todennettuja toriparkkien positiivisia vaikutuksia kuntien elinvoimaan ja talouteen. Toriparkkien kannattavuutta ei myöskään pysty erottamaan tilinpäätöksistä. Esitetyt julkisomisteiset yhtiöt esim. rahastavat kaupunkiensa kaikki pysäköintitulot. Kuopiossa kaupunki joutui jopa pääomittamaan yhtiötä yhteensä 43,8 miljoonalla eurolla vuosina 2012 ja 2014, ja silti yhtiö tekee koko ajan tappiota. Tämä varoittava tieto raportista puuttuu.
Hämeenlinnan pysäköintimittaritulot ovat n. 850.000 €/v ja parkkisakot n. 400.000 €/v. Tästä pysäköintiyhtiö on saanut rapiat 300.000 €/v ja netto kaupungille on ollut 950.000 €. Toriparkin myötä merkittävä osa mittarituloista siirtyisi pysäköintiyhtiölle ja parkkisakkojen määrä vähenisi. Kaupunki ottaisi pelkästään tässä takkiin vähintään 500 000 €/v.
Kiinteistökehittäjät vievät kaupunginjohtoa 100-0. P-tori on valtava taloudellinen riski, joka kaatuisi toteutuessaan heikossa hapessa olevalle pysäköintiyhtiölle ja sitä kautta kaupungille. Sen seurauksena jouduttaisiin edelleen korottamaan veroja, paisuttamaan takauksia ja lainaa sekä leikkaamaan peruspalveluista. Hämeenlinnalle jää P-toripelissä väkisin Musta-Pekka käteen.
