Julkaistu Hämeen Sanomissa 20.3 ja Etelä-Suomen Sanomissa 21.3.2020
Hallitus on viimein ryhtynyt järeisiin toimiin epidemian hidastamiseksi. Hyvä niin, terveys edellä.
Epidemialla ja sen hillitsemiseen tähtäävillä toimilla on kuitenkin vakavia seurauksia paitsi yrityksille ja niiden työntekijöille, myös erityisesti yrittäjille. Saankin jatkuvaa palautetta yrittäjiltä, jotka pohtivat, miten säilyä ylipäätään hengissä, saada elätettyä itsensä ja perheensä. Maan hallituskin on heräämässä ja puhuu vaikeuksiin joutuvien yritysten tukemisesta. Vaikeuksiin joutuvien yrittäjien tukemisesta ei kuitenkaan ole kuulunut halaistua sanaa.
Konkursseja ei voida välttää
Tulevaisuudessa erääntyvien verojen ja sivukulujen lykkäämisestä ei ole apua, jos kassa on tyhjä nyt, ja vuokrat, keskeiset laskut ja erityisesti palkat pitäisi maksaa. Ensimmäinen todella kriittinen hetki monelle yrittäjälle ja työntekijälle on jo kahden viikon päästä maaliskuun lopussa.
Lopullisesti menetettyä myyntiä ei voi yrityksen tuloslaskelmassa korvata velalla, vaikka toiminta joskus myöhemmin palautuisikin normaaliksi. Mahdollisesta ylimenorahoituksesta huolimatta yrityksiä tulee menemään nurin paljon.
Aikaisempien kriisien virheitä ei saa toistaa – myös yrittäjistä on huolehdittava
PK -yrityksen nurinmeno tarkoittaa yleensä myös yrittäjän joutumista usein lopullisiin vaikeuksiin. Yhtiömuodosta riippumatta yrittäjän omaisuus on yleensä kiinni toiminnassa tavalla tai toisella. Seurauksena on omaisuuden ja luottotietojen menettäminen ja yhteiskunnan hylkiöksi joutuminen.
Yhteiskunnan kollektiivinen tahto tuntuu olevan, että kerran kaatunut yrittäjä ei enää koskaan nouse. 1990-luvun alun lamassa ja 2007-2008 finanssikriisissä suuri joukko yrittäjiä syrjäytettiin lopullisesti yhteiskunnan normaalista toiminnasta. Inhimillisesti katsoen sekä yritystoiminnan dynamiikan ja yhteiskunnan elinvoiman kannalta tämä oli kammottava virhe.
Tätä virhettä ei saa toistaa nyt tulossa olevassa kriisissä. Maassa onkin nyt toimeenpantava yrittäjät huomioiva kriisiohjelma.
- Yritysten maksuvalmiuden välitön
tukeminen
Finnvera ja muut julkisrahoitteiset toimijat eivät aikataulu- ja resurssisyistä ehdi mukaan tähän vaiheeseen. Pankit tarvitsevat suoran valtion takuun niin, että ne voivat hätärahoittaa yrityksiä suoraan minimibyrokratialla ja ilman huolta omasta riskistä. - Yritysten talouden vakauttaminen
Akuutin kriisin jälkeen esim. Finnvera voi yhdessä pankkien kanssa järjestellä maksuohjelman kohdan 1) perusteella nostamalle hätärahoitukselle yhdessä yrityksen muiden lainojen kanssa niin, että yrityksillä on mahdollisuus siitä selvitä. - Riskin jakaminen
Yrityksillä tulee olla mahdollisuus muuttaa saamansa hätärahoitus tarvittaessa pääomalainaksi. - Yrittäjien tukeminen
Loppuveloista vapauttava henkilökohtainen konkurssi on vihdoin toteutettava, ja yksinyrittäjien työttömyysturvaa parannettava.
Toimia tarvitaan heti, sillä Suomella ei yksinkertaisesti ole varaa syrjäyttää taas tuhatmäärin yrittäjiä yhteiskunnasta.
