Julkaistu Etelä-Suomen Sanomissa 7.6.2020

Koko kevään jatkunut koronauutisten tulva on peittänyt alleen lähes kaiken muun. Uutiset EU:n yhteisistä toimista akuutin koronankriisin hoitamiseksi loistavat kuitenkin poissaolollaan. Eipä ole ollut mitään kerrottavaakaan, sillä EU ei ole taaskaan kyennyt järkevään toimintaan tosipaikan tullen.

Suomen talous oli painumassa taantumaan ja kuntatalous syöksykierteessä jo ennen koronakriisiä. Koronan myötä maamme talous on entistä jyrkemmässä alamäessä. Hallitus tarjoaa ratkaisuksi lisää menoja, lisää velkaa ja lisää veroja. Valtion piti alun perin kasvattaa velkaa tänä vuonna 2,2 miljardia euroa, mutta velanotto alkoi kuitenkin pian paisua. Nyt lisävelan tarve on kasvanut jo 18,8 miljardiin euroon ja ollaan vasta vuoden puolivälissä.

Hallitus pistää nyt rahaa menemään minkä ehtii. Tuoreeseen lisätalousarvioon on lätkäisty jokaisen hallituspuolueen kaikki mahdolliset ja mahdottomat joululahjatoiveet. Ne eivät elvytä taloutta, vaan paisuttavat julkista sektoria velaksi. Ellei Suomen taloudessa toteuteta rakenteellisia uudistuksia nopeasti, on hyvinvointivaltion taru pian lopussa. Kunnat romahtavat ja elintaso laskee.

Suomen talouden murskalukujen valossa on mahdotonta ymmärtää hallituksen avokätisyyttä EU:n suuntaan. Suomen osuus Euroopan komission esittämästä yhteisvastuullisesta 750 miljardin euron ”koronaelvytyspaketista” olisi jopa 13 miljardia. Suomella ei kuitenkaan ole varaa, velvollisuutta tai edes perustuslaillista oikeutta ottaa tällaista taakkaa oman pahenevan taloushätätilansa päälle. Kyse ei ole tarkoista summista vaan siitä, että hallitus on jo hyväksynyt periaatteen. Yhteisvastuu ja ilmaisen rahan jakaminen muuttaisivat EU:n luonteen kuitenkin sellaiseksi, jota suomalaiset eivät ole hyväksyneet.

EU:n elvytyspaketti ei itse asiassa edes liity koronaan. Elvytyspaketilla halutaan nimittäin kiireesti sitoa EU:n kaikki jäsenmaat rahoittamaan ikuisesti etelän holtitonta taloudenpitoa. Tällä sitomisella yritetään estää Italian kaatuminen, euron ja EU:n hajoaminen sekä suojata Ranskaa ja Saksaa jättitappioilta.

Heikoin lenkki Italia halutaan siis pelastaa hinnalla millä hyvänsä. Maa on ottanut käsittämättömät 2.450 miljardia euroa velkaa, eikä silti ole saanut talouttaan kuntoon. Italian luottoluokitus on vain yhden pykälän päässä roskalainaluokasta, jonne putoaminen laukaisisi sijoittajien Italian valtionvelan pakkomyynnit. Italia luhistuisi aiheuttaen maalle pakkolähdön eurosta. Tämän seurauksena Ranska ja Saksa kärsisivät jättitappiot, mikä selittää niiden innon esittää jättimäistä yhteisvastuuta.

Italian osuus ehdotetusta elvytyspaketista olisi hieman yli 100 miljardia. Ei kai kukaan kuvittele, että saapasmaan katastrofaalinen talous sillä korjaantuisi?

Ongelma on tietysti se, että näin jatkaen mikään määrä velkaa ei tule riittämään EU:n ja euron kasassa pitämiseen. Euroopan keskuspankki ei voi ikuisesti painaa leikkirahaa eikä yhteisö, jossa ei noudateta omia sääntöjä korjaannu laatimalla lisää sääntöjä.

Meidän on ymmärrettävä, että suuret maat kuten Ranska ja Saksa käyttävät EU:ta aina omien etujensa ajamiseen. Suomi saa niiltä korkeintaan hymytyttö-patsaan. Meidän on itse pelastettava Suomi ja sen asukkaat, ja vihellettävä EU:n taakanjakopeli poikki. Sen hinta on suomalaisille kestämätön.