Arvoisa puhemies,
Rajaesteneuvoston ja sen alaisen rajaestetyöryhmän työsarka on sinänsä selkeä. Erilaisten rajaesteiden poistaminen pääsääntöisesti hyödyttää sekä Pohjoismaita että helpottaa niiden yritysten ja kansalaisten toimintaa ja elämistä Pohjoismaiden alueella. Monenkeskiset win-win -tilanteet eivät vaadi mitään erityisiä ideologioita taakseen.
Rajaesteiksi kirjatut asiat ovat tosin todella heterogeeninen lista murheita laidasta laitaan.
Voisikin ajatella asioiden olevan aika hyvin, jos yksi tälle vuodelle priorisoitu este on julkisten tuottajien, kuten esimerkiksi YLEn ohjelmasisältöjen näkyvyys muissa pohjoismaissa. Hyödyt geoblokkauksen poistosta ovat lähinnä kulttuurisia.
Toisessa ääripäässä voi ajatella olevan digitalisaation, joka on jo mainittu täällä monta kertaa sekä rakentamismääräysten yhtenäistäminen. Määräysten harmonisoiminen on monimutkainen ja pitkä prosessi. Odotettavissa olevat talous-, työllisyys- ja ympäristöedut ovat kuitenkin erittäin mittavat. Tässä on sauma todella edistää esimerkiksi pohjoismaista puurakentamista, rakennusalan kotimaisuusastetta ja metsäteollisuuden jalostusastetta.
Arvoisa puhemies,
pääosalle kansalaisista yhteistyö näyttäytyy kuitenkin vapaana rajan ylityksenä Pohjoismaiden välisillä rajoilla ilman passintarkastusta. Vapaasta rajanylityksestä on tullut rajaesteyhteistyön kyseenalaistamaton dogma, josta ei saisi keskustella.
Valtaosalla ns. rajaesteistä ei ole mitään tekemistä itse fyysisen rajan ylittämisen kanssa.
Muiden rajaestetyöryhmän rooteliinkuuluvien rajaesteiden poistaminen ei siten ole mitenkään ristiriidassa sen kanssa, että tämän päivän turvallisuustilanne edellyttää rajatarkastusten palauttamista myös Pohjoismaiden välisille rajoille.
Suomen ei pidä tässäkään asiassa olla naivi. Pohjoismaat ovat itsenäisiä valtioita omine kansallisine turvallisuusintresseineen. Esimerkiksi Ruotsin ulkoministeri Ann Linde totesi 11.2.2020 näin: ”Puolustuskomitea korostaa itsemääräämisoikeutemme ja Ruotsin etujen turvaamisen tärkeyttä. Tämä tarkoittaa kykyä käyttää kaikkia mahdolllisia turvallisuuspoliittisia välineitä – poliittisia, diplomaattisia, taloudellisia ja sotilaallisia.”
Arvoisa puhemies,
Ruotsi ottikin rajatarkastukset käyttöön marraskuussa 2015 Tanskan vastaisella rajalla hillitäkseen siirtolaisvyöryä. Vastaavasti Tanska otti osittaiset rajatarkastukset käyttöön Ruotsista tuleville marraskuussa 2019, padotakseen pääosin maahanmuuttajataustaisen rikollisuuden leviämistä Tanskaan.
Tämä ei ole heikentänyt pohjoismaista yhteistyötä ja muiden rajaesteiden poistamisen jatkamista.
Maailman tapahtumat viimeisten kuukausien, viikkojen ja erityisesti 48 tunnin aikana osoittavat, että Suomella täytyy olla sekä halu että kyky suojella suomalaisten turvallisuutta ja terveyttä kaikilla rajoillamme. Tämä tarkoittaa paitsi tavanomaisten rajatarkastusten välitöntä palauttamista kaikille rajoillemme, myös tarpeellisen laajuisia maahantulorajoituksia koronapandemian leviämisen hidastamiseksi ja vaikutusten lieventämiseksi.
