Arvoisa (rouva) puhemies,

EU pyytää Suomelta 6,6 miljardia euroa elpymispakettiin.

Jokainen vastuullinen aikuinen tietää, että pyytäjän tulee esittää perustelut ja laskelmat, miksi rahaa kannattaisi antaa. Mitä sille saadaan vastineeksi ja hyötyykö maksaja eli tässä tapauksessa Suomi.

Valtionvarainministeri Vanhanen käänsi asian Helsingin Sanomien haastattelussa päälaelleen. Elpymisvälineen kriitikoiden pitäisikin esittää laskelma, kuinka käy, jos EU-tason elvytystä ei tehdä.

Arvoisa hallitus, ministeri Vanhanen, Perussuomalaiset esittävät heti yhden keskeisen laskelman. Elpymisväline tulisi maksamaan Suomelle 6,6 miljardia euroa. Se on yli kaksi kertaa enemmän, kuin mitä saisimme omaan käyttöömme. Jos kuvittelemme velkaelvytyksen toimivan, meidän kannattaisi käyttää kaikki 6,6 miljardia itse suoraan Suomen hyväksi kuten parhaaksi näemme. Rahan käyttäminen EU:n pillin mukaan ja pääosin muiden maiden hyväksi ei perustu hyväksyttäviin syihin.

Näin siis, JOS velkaelvytys toimisi komission ja hallituksen uneksimalla tavalla. Valitettavasti se ei kuitenkaan toimi.

EKP on pelkästään vuodesta 2015 lähtien kylvänyt 2.800 miljardia euroa velkarahaa EU:n talouteen. Investoinnit eivät ole siitä juuri kasvaneet, vaan BKT:n aneeminen kasvukin on perustunut jatkuvaan velkarahan pumppaamiseen EU-maiden talouksiin. Olisi vastuutonta toistaa samoja virheitä ja odottaa eri tuloksia. 750 miljardia 2.800 miljardin perään ei tule tuottamaan eri tulosta.

Tässä Kestävän kasvun ohjelmassa esitetään pitkä lista väitteitä kaikesta hyvästä mitä kuvitelluilla 3 miljardilla saavutettaisiin. Väitetyt hyödyt eivät toteudu tilanteessa, jossa sekä valtiot että kuluttajat ovat ylivelkaantuneita.

Investoinnit eivät ole jääneet velkarahasta kiinni. Investointeja ei tehdä, koska ei ole kysyntää. Kysyntää ei ole, koska kuluttajat ovat tappiin velkaisia ja verotettuja.

Tutkimuskirjallisuudessa on todistettu, että korkean velkaantumisen tilanteessa lisävelkaantuminen kasvattaa BKT:tä vain noin vuoden ajan, mutta muodostaa sen jälkeen kulutuksen ja BKT:n kasvun jarrun.

Velkaruiskeen loppuessa kulutus hidastuu, BKT seuraa perässä, ja ollaan entistä syvemmällä suossa. Velkainvestoinnit kannattavat vain, jos ne luovat sellaista jatkuvaa lisäarvoa talouteen, jolla investointi saadaan maksetuksi. Taloudellisesti ja teknisesti ennenaikaiset, kalliit ja keskeneräiset ilmastoinvestoinnit pakottavat yritykset ja kuluttajat velkaantumaan ja vähentämään muuta kysyntäänsä. Terveiltä investoinneilta katoavat vähätkin markkinat.

Arvoisa (rouva) puhemies,

on käsittämätöntä, että hallitus ei esitä ohjelmalleen minkäänlaista vaikuttavuusarviointia Suomen osalta. Hyvätkin tavoitteet näyttävät vaativan uusia rakenteita, joista seuraa jatkuvia lisämenoja, kun tavoitteena tulisi olla sen sijaan julkisen talouden tasapaino ja verorasituksen pienentäminen.

Velkaantuminen lamauttaa talouden, vajeet repeävät, eikä peruspalveluja kyetä enää turvaamaan.

Kummallisinta koko ohjelmassa on tämä uuskielen kukkanen: kestävä kasvu. Ohjelmalla luodaan kuvaa, että ilmasto -investoinneilla talous eli kulutus ampaisee kasvuun. Ilmastotavoitteiden saavuttaminen taas edellyttää kulutuksen dramaattista leikkaamista. Kestävä kasvu on epäuskottavaa hankejargonia.

Hallitus ei esitä vaikuttavuusarviointia Suomen osalta, koska se paljastaisi elpymispaketin todelliset seuraukset maamme talouden, itsemääräämisoikeuden sekä koko tulevaisuuden kannalta.

Elpymispaketin tavoitteena ei ole ilmaston pelastaminen tai koronan vaikutusten torjunta.

Elpymispaketin tavoitteena on pelastaa etelän pankit ja euro, pakottaa myöntämään EU:lle verotusoikeus ja luoda pysyvä velkaunioni.

Sellaiseen Euroopan Unioniin ei Suomi liittynyt, eikä sellaiseen Perussuomalaisten mielestä tule koskaan suostua.