PS-ryhmäpuhe Julkisen Talouden Suunnitelmasta eduskunnassa 26.11.2019

Arvoisa puhemies,

Suomi on pieni avotalous, jonka vientihinnat määräytyvät maailmanlaajuisilla markkinoilla. Brändi ja laatu eivät ole enää kestäviä kilpailuvaltteja, vaan markkinoilla pysymisen edellytyksiä.

Kehittyvien maiden teknologinen ja laadullinen osaaminen ottavat omaamme kiinni vauhdilla. Siksi kilpailukyvyssä palataan aina lopulta kysymykseen hinnasta. Tässä Suomi on maalannut itseään nurkkaan. Suomi on kallis maa. Sekä OECD:n että EU:n tilastoissa Suomen julkiset menot ovat Ranskan jälkeen toiseksi suurimmat kokonaistuotantoon suhteutettuna.

Tällä onkin seurauksensa. Suomen vaihtotase on lipsahtanut kroonisesti alijäämäiseksi vuodesta 2011. Tavaraviennin ylijäämän romahdusta ei ole kyetty korvaamaan palveluviennillä tai tuonnin vähentämisellä.

Velkaiset valtio, kunnat ja kansalaiset velkaantuvat edelleen. Verokiila eli ero työnantajakustannusten ja nettopalkan välillä on kasvanut sietämättömäksi.

Palkan ostovoima on heikko.

Siksi yksityisellä ja julkisella sektorilla on yhä enemmän työtehtäviä, joista maksettavissa olevalla palkalla ei elä, ei ainakaan paremmin kuin tulonsiirroilla. Esim. noin joka kymmenes asumistukea saavista ei-opiskelijatalouksista on työssäkäyviä.

Arvoisa puhemies,

hallitus tavoittelee julkisen talouden tasapainoa vuonna 2023. Tämän käsittelyssä olevan Julkisen Talouden Suunnitelman myötä tavoite karkaa kuitenkin entistä kauemmas.

Suomen tasapainottoman talouden ongelma kiteytyy neljään asiaan, joihin hallitus ei kiinnitä riittävästi huomiota:

  • Valtion menojen arvioidaan kasvavan kehyskaudella n. 3 % vuodessa.
  • Valtion tulojen arvioidaan kasvavan n. 2 % vuodessa.
  • Valtion budjettitalouden arvioidaan olevan ensi vuonna n. 2,0 mrd.€ alijäämäinen.
    Alijäämä kasvaa vuoteen 2023 mennessä vähintään 4,0 mrd. euroon.
  • Valtio on täysin erkaantunut kuntatalouden todellisuudesta, joka kehyskaudella repsahtaa 3,1 mrd. euroa eli -1,2 % alijäämäiseksi suhteessa kokonaistuotantoon.

Jatkuvasti tuloja nopeammin kasvavat menot ovat valmiiksi kalliille maalle tuhon tie.

Ja menojahan hallitus kasvattaa omilla päätöksillään ilmastojohtajuudesta, maahanmuutosta ja oppivelvollisuusiän nostosta. Se myös kasvattaa tulevia menoja liian vähäisillä lapsiperheiden pahoinvointia ennaltaehkäisevillä toimilla ja kaataa kuntien niskaan mahdottoman sopeuttamistaakan. Se ei puutu tasapainottoman talouden juurisyihin.  

Arvoisa puhemies,

Suomen isoihin ongelmiin tarvitaan isoja ratkaisuja.

Kilpailukykyä ja samalla ihmisten ostovoimaa on parannettava kaventamalla verokiilaa. Julkista sektoria on pienennettävä, menot on pistettävä kuriin ja menojen painopistettä siirrettävä. Julkisia hankintoja ja digi-Suomea on kehitettävä ketterästi ja innovatiivisesti. Nykymeno ei voi jatkua.

Tarvitsemme enemmän terveydenhuollon ammattilaisia ja opettajia, vähemmän ilmastopaneelien sihteeristöjä tai maailmanparannuksen asiantuntijaverkostoja. Julkiselta sektorilta tulee vapauttaa osaavaa työvoimaa yksityissektorin käyttöön. Hoitoalalle koulutettuja on houkuteltava takaisin töihin parantamalla työolosuhteita ja korjaamalla palkka vastaamaan työn vaativuutta. Vielä lisää työvoimaa saadaan, kun luovutaan oppivelvollisuusiän nostosta ja mahdollistetaan oppilaitosten vaikuttavampi oppimisyhteistyö yritysten kanssa sisällöllisesti ja taloudellisesti. Yritykset kyllä kertovat mitä tarvitsisivat.

Tuontia pitää korvata kotimaisilla tuotteilla ja palveluilla. Viennin rakennetta on muutettava korkeamman jalostusasteen tuotteiden ja skaalautuvien palveluiden suuntaan esim. yritystukien ja jatkuvan oppimisen uudelleen kohdentamisen keinoin.

Arvoisa puhemies,

tämä suunnitelma on menneen maailman hajuinen paperi, jossa yritetään tehdä enemmän ja kovempaa sitä, mikä ei ole ennenkään toiminut. Panostetaan vähän lisää kaikkeen, mutta ei mihinkään kunnolla rakenteita muuttaen. Lisää hankkeita ja byrokratian ylläpitoa. Lisää hintaa arjelle, elämiselle ja yrittämiselle. Lisää ongelmia.

-Meillä ei ole varaa haitata ulkomaankauppaamme ja sisäistä liikennettämme merkityksettömällä mutta kalliilla ilmastojohtajuudella ja älyttömällä hiilidioksidi -jahdilla. Hiilineutraaliuden hintalappu on jo liki 2 mrd/vuosi.

-Yhtä vähän meillä on varaa taloudellista huoltosuhdetta ja turvallisuutta heikentävään maahanmuuttoon.

-Eikä meillä kerta kaikkiaan ole varaa jättää yhteiskunnan pahoinvoinnin ja ongelmien ennaltaehkäisyä lapsipuolen asemaan.

Perussuomalaisten eduskuntaryhmä esittää Julkisen Talouden Suunnitelmaan vastalauseen. Vastalauseessa avataan suunnitelman tavoitteiden ja keinojen epärealistisuutta ja suoranaista haitallisuutta Suomen taloudelle.

Vastalauseemme tärkein asia on kuitenkin se, että sillä ohjataan Suomen taloutta oikeaan suuntaa. Tarvitsemme radikaaleja uudistuksia, joihin nykyhallitus ei kykene.

Aihe(et): Kannanotot. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihin.
Jaa Twitterissä

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *