Hämeen Sanomien (23.1.2020) mukaan kaupunki on julkaissut laskelman elinvoimahankkeiden, ml. Toriparkin talousvaikutuksista. Uutisesta huolimatta toriparkin varsinaista laskelmaa ei ole julkaistu, eikä allekirjoittanut saanut sitä kahdesti pyytämälläkään. Hämeenlinnan Pysäköinti Oy ei tosin ole vielä ehtinyt julkaista vuoden 2018 tilinpäätöstäkään.
Hämeenlinnassa usko korvaa ajattelun ja sivuuttaa totuuden. Täällä on omaksuttu aivan uusi tapa laskea kehityshankkeiden työllisyys- ja verotulovaikutuksia. Väitetään, että rakentamalla suuria ja kalliita elinvoimarakennuksia, lisääntyvät verotulot ja työpaikat kuin itsestään. Tämä ei tietenkään ole totta.
Kanta-Hämeen rakennusalan henkilöstö on pysynyt vuosia suunnilleen vakiona, rakentaen yli miljardilla eurolla vuodessa. He siis siirtyvät kohteen perässä. Nyt kaupunki kuitenkin julistaa laskelmissaan, että jos osa heistä jonakin vuonna sattuisi rakentamaan ”elinvoimahankkeen” Hämeenlinnaan, olisivat heidän maksamansa kuntaverot hankkeen tuottoja. Uusien työntekijöiden määrä saadaan sekin helposti kuviteltua laskemalla, paljonko heitä uusiin tiloihin mahtuisi. Mistä nämä uudet työntekijät tulevat tai mihin kysyntään he vastaavat, ei hankepöhinässä kiinnosta. Uusien, kuviteltujen työntekijöidenkin verotulot julistetaan hankkeen tuotoiksi.
Elinvoimahankkeet, joita tänne tuputetaan, eivät siis tuo kaupungille uusia verotuloja. Ne yritetään silti väkisin saada näyttämään hyvältä ja syötettyä päättäjille. Näiden hankkeiden toteuttamisesta seuraisi väistämättä kaupungin velkataakan kasvaminen ja käyttötalouden kiristyminen entisestään. Goodman on hyvä esimerkki hankkeesta, joka ei lisännyt kaupungin elinvoimaa. Sen rakentaminen ei aiheuttanut mitään värähdystä kaupan määrässä, työllisyydessä tai verotuloissa.
Toriparkkilaskelmien jaetuissa suppeissa taustatiedoissa on useita ongelmia. Kustannusarvio ja käyttökustannukset on arvioitu alakanttiin. Kaikkia kaupungille aiheutuvia infrakustannuksia ei ole huomioitu. Velvoitepaikkojen ja pitkäaikaisten pysäköintisopimusten menekki on ajallisesti ja määrällisesti yliarvioitu. Hinnoissa kuvitellaan olevan nostovaraa, eikä kaupungin menettämiä tuloja huomioida. Toriparkin kohdalla on oleellista, riittääkö laitoksen tuottama rahavirta sen lainanhoitokuluihin. Ei tule riittämään. Tosiasiassa toriparkki tulisi tarvitsemaan lyhennysvapaita heti alusta pitäen välttääkseen kassakriisin.
Samaan aikaan toisaalla: Hämeenlinnassa 4 562 peruskoulun opiskelijaa ja 373 henkilökunnan jäsentä eli yli 70 prosenttia kaikista työskentelee sisäilmakohteeksi määritellyissä tiloissa. Väistössä on 1 992 lukion ja peruskoulun oppilasta ja 147 työntekijää. Varhaiskasvatuksessa 729 lasta ja 126 työntekijää toimii sisäilmakohteissa. Väistössä on 238 lasta ja 46 työntekijää. Kaupungin kiinteistöjen tila on Lahden ohella aivan omaa luokkaansa. Kyseessä on koko ajan etenevä katastrofi, jonka inhimillinen ja taloudellinen hinta on mittaamaton. Toriparkkien ja areenoiden suunnittelu tässä tilanteessa edustaa, paitsi johdon täydellistä vastuuttomuutta, myös merkittävää riskiä kaupungin kyvylle selvitä sille laissa säädetyistä tehtävistä. Riskiä, jonka ottamisen kuntalaki kieltää.
Kun myös kaupungintalo lähiaikoina tyhjennetään, kaupungin johdon tarvitsemat väistötilat voidaan järjestää laittamalla torille parakit siksi aikaa, kunnes jokaiselle koululaiselle on terveelliset tilat. Näin totuus pysyisi sekä kaupunkilaisten silmissä että johdon mielessä. Toriparkit ja Areenat on unohdettava.
