Julkaistu Hämeenlinnan kaupunkiuutisten mielipideosastolla 11.8.2018

Kaupunkiuutisten mielipideosastolla viitattiin 8.8.2018 Helsingin Sanomissa 25.7.2018 julkaistuun artikkeliin Kantolan tapahtumapuistosta. On aivan totta, että faktatiedot puistosta ovat kiven alla. Myös Hesarin artikkeli oli tietojen puolesta puutteellinen.

Tapahtumapuisto on määritelty Hämeenlinnan kaupungin keskeiseksi elinvoimahankkeeksi ja elinkeinopoliittiseksi työkaluksi. Työkalun avulla saavutetut tulokset ovat kuitenkin panoksiin ja tavoitteisiin nähden surkeat. Tapahtumapuisto on veronmaksajille kalliiksi tullut höttöhanke, johon ei olisi koskaan pitänyt sijoittaa yhtään veroeuroa.

Kaupunki osti Kantolan pilaantuneen saha-kiinteistön kuusi vuotta sitten 980 000 €:lla, jonka jälkeen alueen maaperää kunnostettiin noin kolmella miljoonalla eurolla. Alue on nyt siinä tilassa, että sillä voidaan pitää yleisötapahtumia, mutta se ei kuitenkaan sovellu rakentamiseen, eikä alueella saa esim. kaivaa maata tai puhkaista pilaantuneita maa-aineksia sisältävän mäen eristysrakenteita. Myös lähialueen infraan on sijoitettu Kantolaa silmällä pitäen. Tapahtumapuiston juokseviin kuluihin kuten esim. ylläpitoon, lainanhoitokuluihin ja markkinointiin käytetään vuosittain satojatuhansia euroja. Puistoon onkin uponnut verorahoja tähän mennessä arviolta 5-6 miljoonaa euroa.

Tapahtumapuiston tarkoitus on ollut lisätä kaupungin vetovoimaa ja asukkaita, parantaa paikallisten yritysten menestymismahdollisuuksia ja kohentaa kaupungin taloutta. Tavoitteet ovat utopiaa, joka näkyy myös tilastoista. Hämeenlinnan asukasluku on esim. laskenut viime vuosina selvästi ja seudun yrittäjät olivat viimeisimmän Suomen yrittäjien selvityksen mukaan tyytymättömiä kaupungin toimintaan.
Kaupungin 100% omistaman Linnan Kehitys Oy:n Helsingin Sanomille antama tieto siitä, että hämeenlinnalaiset yrittäjät ovat saaneet Kantolan ansiosta 7 miljoonan euron tulot, on epämääräinen. Aikaisemmin sama taho on ilmoittanut, että puistolla on vuosittain 6,5 miljoonan euron aluetaloudelliset vaikutukset, jos puistossa toteutetaan yksi suuri konsertti vuodessa. Näitä väitettyjä summia ei ole avattu eikä puiston vaikutuksia kaupungin verotuloihin ole esitetty. Tiedossa ei myöskään ole, kuinka suuri osa väitetystä 6,5:stä miljoonasta euron aluetaloudellisesta vaikutuksesta koostuu konsertin esiintyjän ja järjestäjän tuloista tai järjestäjään tiiviisti liittyvien, muualla kuin Hämeenlinnassa kirjoilla olevien yritysten tuloihin. Parhaimmillaankin näyttää siltä, että hämärän peitossa olevat vuosittaiset tulot ovat kaupungin näkökulmasta mitättömät.

Hämeenlinnan talous ei kestä investointeja tuottamattomiin, kalliisiin ja epävarmoihin Kantolan kaltaisiin höttö-kohteisiin. Välttämättömät koulu- ja päiväkoti-investoinnit on asetettava kaikkien muiden investointien edelle.

Lulu Ranne,
diplomi-insinööri, varakansanedustaja (PS)