Tiedote 25.09.2019
Kansanedustaja Ranne: Hallituksen ryhdyttävä ripeisiin toimiin korruption kitkemiseksi
– Kertomuksessaan vuodelta 2018 oikeuskansleri nostaa esiin monta tärkeää seikkaa korruptiontorjunnasta. Ne ja EU:lta tulossa olevat säännöt väärinkäytösten paljastajien suojelemiseksi antavat hallitukselle hyvän työlistan, jonka turvin ryhtyä riuskoihin toimenpiteisiin korruption voittamiseksi, perussuomalaisten kansanedustaja, diplomi-insinööri Lulu Ranne sanoo.
Suomi ei ole vähiten vaan fiksuiten korruptoitunut maa
Oikeuskanslerin näkemys korruption sosiologisesta luonteesta saa Ranteen kannatuksen. Hänen mukaansa niin sanotuissa hyvä veli -verkostoissa jaetaan koko yhteisön intresseistä poikkeavat arvot, motiivit ja tavoitteet. Tällöin korruptio toimii itsestään ja vastavuoroisuusperiaatteella ilman todisteen häivää. Ulkopuoliselle tämä näkyy virallisen päätöksenteon sinänsä laillisena, mutta selittämättömänä tai jopa järjettömänä toimintana asioissa, joissa kaikki intressit eivät ole julkisia.
Kuntakonserneissa ongelmia
– Keskeinen komponentti kuntakorruptiossa on runsas yhtiöiden käyttö. Yhtiörajapinta estää kriittisen tiedon kulkemisen omistajan poliittisille päätöksentekoelimille. Julkisuusperiaatetta olisi helppo toteuttaa kuntakonserneissa jo nyt esim. yhtiöjärjestysmääräyksin, mutta käytännössä näin ei tehdä, koska korruptio tarvitsee piilopaikkoja. Ongelmia löytyy myös kuntakonsernien tilitarkastuksista. Käytännössä kuntayhtiöiden vastuuhenkilöiden vastuu onkin tyhjä kirjain, ellei ulkopuolinen paine pakota toimimaan, Ranne listaa kuntakonsernien ongelmia.
Lainsäädäntöä tarvitaan etiikan lisäksi
Ranteen mukaan nämä ovat rakenteita, joita kunnat eivät tule muuttamaan vapaaehtoisesti pelkillä eettisillä normistoilla. Tarvitaan lainsäädäntöä ohjaamaan kuntakonserniyhtiöiden läpinäkyvyyttä ja vastuullisuutta oikeaan suuntaan. Lainsäädäntöä tulisikin muuttaa esim. niin, että yhtiöiden, joiden määräysvallasta tai osakekannasta yli puolet on julkisyhteisöllä, tulisi noudattaa julkisuuslakia kuten julkisyhteisön.
Kiinnijäämisen riskiä nostettava
– Keskeinen väline korruption kitkennässä on kiinnijäämisen riskin ja rikosvastuun riittävän korkea taso. Lakimuutoksia tarvitaan helpottamaan väärinkäytösten paljastamista. EU hyväksyy pian koko EU:n kattavat uudet säännöt väärinkäytösten paljastajien suojelemiseksi. Tässä nimenomaisessa asiassa on äärimmäisen tärkeää, että Suomi toimii tiukemmin kuin tulevat minimisäännöt edellyttävät.
– On naivia kuvitella, että eettiset normistot ohjaisivat korruptiohakuisia toimijoita. Sen sijaan on lupa vaatia eettisten normistojen ohjaavan lainsäätäjää. Oikeuskanslerin huomiot ja EU:n antamat säännöt väärinkäytösten paljastajien suojelemiseksi antavatkin hallitukselle hyvän työlistan, jonka turvin ryhtyä riuskoihin toimenpiteisiin korruption voittamiseksi, Ranne päättää.
