Hämeenlinnan kaupunginhallitus hyväksyi kaupunkikonsernin eettiset ohjeet 6.4.2021. Ohjeet ovat tarpeen, mutta ne sisältävät vahvan poliittisen latauksen, jota näin tärkeässä meitä velvoittavia lakeja kokoavassa ohjeessa ei tulisi olla.
Kaupungin ohjeistuksia ei tule vesittää poliittisesti motivoituneilla ja sisällöltään epämääräisillä termeillä ja säännöillä.

Tein kokouksessa muutosesityksen, joka koski sivua 6 ja esitin jo ennen kokousta muutoksille myös perustelut.

ERIÄVÄ MIELIPIDE 

KH 6.4.2021

§188 Kaupungin ja kaupunkikonserniin kuuluvien yhteisöjen eettiset ohjeet

MUUTETTU PÄÄTÖSESITYS

Kaupunginhallitus päättää

– muuttaa liitteessä kuvatun eettisen ohjeistuksen sivun 6 kappaleen ”Maalittaminen ja muu epäasiallinen vaikuttaminen” seuraavaan muotoon:

”Uhkailu, häirintä ja muu epäasiallinen vaikuttaminen

Hämeenlinnan kaupungin toiminnassa ei suvaita lainsäädännössä kuten rikos- tai työturvallisuuslaissa kiellettyä viranhaltijoiden, työntekijöiden tai luottamushenkilöiden uhkailua, häirintää ja muita kiellettyjä vaikuttamisyrityksiä. Jokaisella, joka havaitsee sellaista omalla tai toisen kohdalla, on velvollisuus ilmoittaa siitä esimiehelle tai sisäisen tarkastuksen henkilökunnalle. Kaupunkia vastaan tehtyjen rikosten lisäksi kaikista kaupungin toimintaan liittyvistä rikoksista, joiden tekijäksi tai kohteeksi epäillään viranhaltijaa, työntekijää tai luottamushenkilöä, on tehtävä rikosilmoitus. Rikosilmoituksen tekee kaupunginhallitus, ellei se kuulu muun toimielimen tai virkavastuullisen viranhaltijan tehtäväksi.”

– hyväksyä liitteen mukaisen, edellä päätetyllä tavalla muutetun eettisen ohjeistuksen noudatettavaksi Hämeenlinnan kaupungin toiminnassa

– edellyttää, että kaupunkikonsernin yhteisöt hyväksyvät liitteen mukaisen, edellä päätetyllä tavalla muutetun eettisen ohjeistuksen omalta osaltaan ja noudattavat sitä toiminnassaan.

PERUSTELUJA

Hallitus on antanut eduskunnalle esityksen HE 226/2020 vp laiksi rikoslain 25 luvun 9 §:n muuttamisesta. Esityksen mukaan laittoman uhkauksen syyteoikeutta koskevaa säännöstä ehdotetaan muutettavaksi niin, että teko olisi virallisen syytteen alainen, jos laiton uhkaus kohdistuisi henkilöön hänen työtehtävänsä vuoksi eikä rikoksentekijä kuulu työpaikan henkilöstöön. Syyttäjä saisi nostaa syytteen laittomasta uhkauksesta myös, jos teko on kohdistunut henkilöön hänen julkisen luottamustehtävänsä vuoksi.

Ohjeluonnoksessa mainittu maalittamisen kuvaus on em. lakiesityksen kappaleessa 2 Nykytila ja sen arviointi.

Lakiesityksessä ei olla muuttamassa laittoman uhkauksen tunnusmerkistöä: ”Joka nostaa aseen toista vastaan tai muulla tavoin uhkaa toista rikoksella sellaisissa olosuhteissa, että uhatulla on perusteltu syy omasta tai toisen puolesta pelätä henkilökohtaisen turvallisuuden tai omaisuuden olevan vakavassa vaarassa, on tuomittava, jollei teosta muualla laissa säädetä ankarampaa rangaistusta, laittomasta uhkauksesta sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi.”

Eli ns. maalittaminen ei ole tulossa laittoman uhkauksen tunnusmerkistöön.

Laiton uhkaus on tietysti kenen tahansa tekemänä rikos. On mahdollista, että esim. poliitikon tai viranhaltijan toimien julkinen arvostelu voi johtaa siihen, että joku syyllistyy em. henkilöön kohdistuvaan laittomaan uhkaukseen. Niin kauan kuin Suomi on oikeusvaltio eikä arvostelija kehota ketään mihinkään, tällaista arvostelua ei voida kriminalisoida.

Nyt yritetään uittaa velvoittavaan ohjeistukseen epämääräinen määritelmä, joka mahdollistaisi kaupungin johdon mielivaltaiset toimet esim. itseään ja toimiaan kohtaan laillista kritiikkiä esittäviä luottamushenkilöitä vastaan.

Poliittisesti motivoitunut ohje

Eettisten ohjeiden maalittamista koskevan kappaleen takana ovat tosiasiassa poliittiset motiivit.

Vuoden 2019 lopulla Perussuomalaisten valtuustoryhmä pyysi tarkastuslautakuntaa selvittämään, oliko apulaiskaupunginjohtaja Juha Isosuo esteellinen toimiessaan linja-autoaseman korttelia koskeneessa suunnittelu- ja tontinluovutuskilpailussa. Tarkastuslautakunta oli ryhmän näkemyksen mukaan oikea ja ”pehmeämpi” tapa selvittää epäselvä tilanne.

Apulaiskaupunginjohtaja Isosuo (kok.) väitti julkisuudessa, että selvityspyynnöllä hänet on maalitettu. Tarkastuslautakunnan puheenjohtaja Sirpa Laakso (sd.) sanoi, että ”kaupungissa on esiintynyt paljon maalittamista virkamiehiä ja luottamushenkilöitä kohtaan” yksilöimättä väitteitään tai niiden sisältöä.

Molemmat käyttävät termiä ”maalittaminen” sen todellisen sisällön vastaisesti ja poliittisesti motivoituneina tavalla, josta Suomen Poliisijärjestöjen Liitto ry kirjoitti lausunnossaan hallituksen esitykseen HE 226/2020 vp:

”Maalittaminen sekoitetaan virheellisesti vihapuheeseen ja muutoinkin sitä käytetään ”yleiskäsitteenä” kuvaamaan kaikkea mahdollista negatiivisena koettua toimintaa, kuten yksittäisiä epäasiallisia tai kriittisiä kommentteja sosiaalisessa mediassa. Termi on myös hyvin politisoitunut. Näyttäisi siltä, että termi on kärsimässä inflaation; maalittamisesta on muodostumassa termi, jolla tarkoitetaan kaikkea, jolloin se ei tarkoita yhtään mitään. Ilmiötä kuvaavana terminä sillä ei myöskään ole juridista merkityssisältöä. Rikos on laissa rangaistavaksi säädetty teko tai laiminlyönti; ilmiötä ei voida kriminalisoida.”

Kaupungin ohjeistuksia ei tule vesittää poliittisesti motivoituneilla ja sisällöltään epämääräisillä termeillä ja säännöillä.

Tämä eriävä mielipide on liitettävä pöytäkirjaan.  

Hämeenlinnassa 9.4.2021 

__________________  

Lulu Ranne

Kaupunginhallituksen hyväksymien eettisten ohjeiden s.6

Maalittaminen ja muu epäasiallinen vaikuttaminen
Lain esitöissä määritellään maalittaminen:
Niin sanottu maalittaminen on vihapuheen eräs muoto. Nimitystä käytetään ilmiöstä, jossa keskustelupalstoilla
tai muutoin sosiaalisessa mediassa julkisesti kehotetaan lähettämään loukkaavia tai uhkailevia viestejä kohteelle, minkä seurauksena hänen yhteystietojaan, tietoja henkilökohtaisista oloista, perhesuhteista
tai hänen kuvaansa jaetaan. Merkityksellistä on viestien suuri lukumäärä. Kehotus tai yllyttäminen voi johtaa myös ilkivaltaan, asunnon tarkkailuun tai kohteen kuvaamiseen eri tilanteissa.
Viranomaisiin kohdistettuna kyse voi olla myös virkatoimien vuoksi tehdyistä perättömistä rikosilmoituksista tai kanteluista. Kyse on järjestelmällisestä, joukkoistetusta uhkailusta tai vainoamisesta, jossa
toiminnan alkuunpanija tarkoituksellisesti osoittaa suorin kehotuksin tai piiloilmaisuin näkemystensä tukijoille tulevan uhkailun tai muun häirinnän kohteen.
Hämeenlinnan kaupungin toiminnassa ei suvaita minkäänlaista maalittamista tai viranhaltijoiden tai luottamushenkilöiden
painostamista. Jokaisella, joka havaitsee sellaista omalla tai toisen kohdalla, on velvollisuus ilmoittaa siitä esimiehelle tai sisäisen tarkastuksen henkilökunnalle. Lisäksi kaikista mahdollisista rikoksista
on tehtävä rikosilmoitus.