Eriävä mielipide

Kaupunginhallitus 27.11.2017 § 533.

Kaupunginhallituksen päätös Kantasairaalan rakentamishanketta koskevasta lausunnosta, kannanotto Kantasairaalan sijainnista sekä päätös maa-alueen hankinnan edistämisestä.

Muutosesitys

Kaupunginhallitus

1 toteaa lausuntonaan, että riskienhallinnan kannalta on tärkeää, ettei uuden Kantasairaalan lopullista sijoituspaikkaa lyödä tässä vaiheessa lukkoon,
2 ottaa kantaa sairaalahanketta tukeviin kaupungin investointeihin ja palveluverkkoon vasta sen jälkeen, kun hankkeelle on myönnetty poikkeuslupa, sijoituspaikka on varmistunut ja hankkeelle on myönnetty rahoitus,
3 täydentää kohtaa kolme lauseella ”Hämeenlinnan kaupunki ei rahoita maa-alueen hankintaa eikä tee siihen liittyviä taloudellisia tai muita sitoumuksia”.

Eriävän mielipiteen perusteluja

Hämeenlinnan tulee sairaanhoitopiirin suurimpana kaupunkina kantaa suurinta vastuuta ja huomioida omissa ratkaisuissaan myös maakunnalliset ja valtakunnalliset taloudelliset ja toiminnalliset näkökulmat ja riskit.

Poikkeuslupa ja rahoitus

Ehdot sille, että uusi Kantasairaala ylipäätään voitaisiin rakentaa ovat tiukat. Laki kuntien ja kuntayhtymien eräiden oikeustoimien väliaikaisesta rajoittamisesta sosiaali- ja terveydenhuollossa edellyttää, että yli 5 miljoonan euron investoinneille haetaan poikkeuslupa Sosiaali- ja terveysministeriöstä. Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiri on hakenut investoinnille poikkeuslupaa syksyllä 2017, mutta sitä ei ole toistaiseksi saatu. Vaikka poikkeuslupia onkin myönnetty useita, on nykytilanteessa hyvinkin mahdollista, ettei uudelle Kantasairaalalle lupaa myönnetä. Riski sille, ettei poikkeuslupaa myönnetä kasvaa koko ajan sote- ja maakuntauudistusten epäselvyyksien ja erityisesti taloudellisten epävarmuuksien vuoksi.

Uuden sairaalan rakentamiselle Hämeenlinnaan ei myöskään ole olemassa maantieteellisiä perusteita. Kolmen yliopistollisen sairaalan sekä Päijät-Hämeen keskussairaalan keskiöön ei suurella todennäköisyydellä tulla investoimaan liki 0,5 miljardia euroa. Riski sille, että kokonaan uuden sairaalan lobbaamisen myötä menetetään nykytasoiset sairaalapalvelut ja Hämeeseen jäävä erikoissairaanhoidon palvelutuotanto siirtyy pääosin yksityisten tahojen tuottamaksi, on todellinen.

Sairaalan suunnittelussa on myös jätetty liian vähälle huomiolle se seikka, että nykyisen sairaalakiinteistön tasearvo on noin 100 miljoonaa euroa. Sairaanhoitopiirien kiinteistöt siirtyvät sote- ja maakuntauudistuksessa maakuntien kiinteistöyhtiöön. Uudistuksen seurauksena tyhjilleen jäävät tilat jäävät yhteiskunnan eli veronmaksajien maksettavaksi. Kanta-Hämeen keskussairaalan nykyisten kiinteistöjen myyntiarvo ei missään tilanteessa nouse 100 miljoonaan euroon.

Sairaalan sijainti

Uuden Kantasairaalan sijoittumisen osalta on edetty yhden kärjen periaatteella. Harvialantien sijoitusvaihtoehtoa on pyritty edistämään voimakkaasti ja harhaanjohtavasti myös median avulla. Harvialantien kiinteistöjen maakaupat ovat olleet kiistatta koko suunnittelun ja asiasta käydyn keskustelun ajan erittäin epätodennäköisiä. Liikennevirasto ilmoitti 1.12.2017, ettei se ole myymässä tonttia. Puolustusvoimat taas on ilmoittanut, että se tarvitsee vuoden lisäaikaa selvittääkseen, millä ehdoilla se mahdollisesti voisi siirtyä Senaattikiinteistöltä vuokraamaltaan tontilta muualle. Hämeenlinnan kaupunki on osallistunut aktiivisesti maa-kauppaneuvotteluihin.

Kaupunki voi myös jatkossa osallistua erilaisiin maakauppaneuvotteluihin, mutta sen ei tule rahoittaa sairaanhoitopiirin taikka muiden tahojen maa-aluehankintaa eikä myöskään tehdä maakauppoihin liittyviä taloudellisia tai muita sitoumuksia.

Erikoissairaanhoidon palvelut turvattaisiin parhaiten suunnittelulla ja investoinneilla, jotka pohjautuvat realistiseen arvioon siitä, mitä tiloja ja palveluita Hämeenlinnaan tulevaisuudessa jää. On selvää, että tilatarve tulee olemaan nykyistä pienempi ja erikoissairaanhoidon eri osa-alueita tullaan keskittämään valtakunnallisesti entistä enemmän. Kanta-Hämeen keskussairaalan nykyinen sijainti onneksi mahdollistaa uudis- ja korjausrakentamista niin, että sairaala kykenee tulevaisuudessa tarjoamaan korkeatasoisia erikoissairaanhoidon palveluja.

Kaupungin tulee lisäksi turvata ja kehittää omilla päätöksillään elinvoimaisen kaupungin perustaa eli matalan kynnyksen kevyitä ja ennaltaehkäiseviä perusterveydenhuollon lähipalveluita.

Kaupungin talous ja elinvoima

Kaupungin vakava taloustilanne sekä jatkuvasti kasvava korjausvelka edellyttävät, että kaupunki sitoutuu ainoastaan rakennusinvestointeihin, jotka ovat nykyisten asukkaiden kannalta välttämättömiä ja vähentävät korjausvelkaa hallitusti. Kaupungin ei tule sijoittaa hankkeisiin, joiden toteutuminen on erittäin epätodennäköistä ja kaupungin talouden kannalta riskialtista. Kantasairaalan suunnittelu perustuu epärealistisiin toiveisiin poikkeusluvan saamisesta, tonttien ostamisesta Harvialantien varrelta sekä liki 0,5 miljardin euron rahoituksesta.

Apulaiskaupunginjohtajan tekemän päätösehdotuksen tausta-aineistossa on todettu mm., että Harvialantien sijoitusvaihtoehto toimisi kauppakeskus Goodmanin vastapainona ja elinvoiman lisääjänä ja olisi kaupunkirakenteen kannalta erinomainen. Kaupungin keskustan nykytilanne ja elinvoiman hiipuminen osoittavat kuitenkin, että nykyinen väestöpohja ei ole kyennyt ennalta-arvioidusti, pitämään keskustaa elinvoimaisena Goodmanin rakentamisen jälkeen. Haaveilu siitä, että Kantasairaalan sijoittaminen Harvialantien varteen lisäisi keskustan elinvoimaa ja toimisi Goodmanin vastapainona on utopistinen. Kantasairaala päinvastoin hajauttaisi entisestää asukkaiden sekä yritysten ja muiden toimijoiden sijoittumista eikä nykyinen taikka edes merkittävästi suurempi väestöpohja riittäisi Harvialantien ja Goodmanin välisen alueen elinvoimaiseksi saattamiseen. Toiveet uuden Kantasairaalan elinvoimaa merkittävästi lisäävistä vaikutuksista eivät ole realistisia. Kaupungin tuleekin keskittyä myös elinvoiman lisäämisessä nimenomaan koulujen ja päiväkotien sekä katu- ja tienverkon välttämättömiin investointeihin ja korjausvelan vähentämiseen sekä lähipalveluiden kehittämiseen.

Tämä eriävä mielipide on liitettävä pöytäkirjaan.

Hämeenlinnassa 3.12.2017
Lulu Ranne